Ajankohtaista 06.06.2019

Aivotutkimus: tanssin katsominen aktivoi aistit

Hanna Poikonen © Aleix Gordo Hostau.

Hanna Poikonen © Aleix Gordo Hostau.

Tanssin neurotieteestä Helsingin yliopistossa keväällä 2018 väitellyt Hanna Poikonen (FT) jatkaa post doc -tutkimuksessaan tanssin katsomisen tutkimista. Tutkimustyönsä perusteella hän uskoo, että tanssin katsominen aktivoi syvempiä, tunteisiin, muistoihin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen, liittyviä aivoalueita. Poikonen kertoi havainnoistaan toukokuussa Tanssin talon Premium-tilaisuudessa.

Tanssin katsomista ei ole juurikaan tutkittu neurotieteen näkökulmasta. Tanssivalle neurotieteilijälle kokonaisvaltainen, eri aivoalueita aktivoiva tanssi oli kuitenkin luonteva valinta tutkimuskohteeksi. Poikosen post doc -tutkimus on tiettävästi maailman ensimmäinen tutkimus, jossa tanssiesityksen katsomista tutkitaan aivosähkökäyrää mittaavien laitteiden avulla.

Vipattavat jalat

Kaikki tietävät tunteen vipattavista jaloista. Poikosen mukaan aivomme reagoivat tanssin katsomiseen samalla tavoin kuin jos tanssisimme itse.

“Jo liikkeen katsominen aktivoi aivojen liikkeeseen liittyviä alueita ja synnyttää kokemuksen liikkeestä. Liikeaisti on esteettinen aisti. Liike tuntuu kehossa hyvältä, ja saa aikaiseksi kokonaisvaltaisen hyvänolontunteen”, Poikonen kuvaa.

Väitöstutkimuksessaan Poikonen havaitsi tanssia videolta katsoneiden tanssin ammattilaisten aivoissa voimakasta samantahtisuutta tunteisiin, muistiin, tilanhahmottamiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvillä aivoaalloilla. Poikonen uskoo, että live-esitystä katsottaessa reaktio aivoissa voi olla vielä voimakkaampi. Jatkotutkimuksessa tutkimusyleisöt seurasivatkin livenä duettoa espanjalaisen Iron Skulls Co -ryhmän teoksesta McMaster-yliopiston LIVELabissa, Ontariossa Kanadassa.

“Tanssiesitystä livenä katsottaessa tunnekokemus voi olla tallennetta voimakkaampi. Esitys herättää tällöin katsojassa voimakkaampia muistoja ja vahvistaa katsojan ja esiintyjän välistä yhteyttä.”

Myös kanssayleisö vaikuttaa katsomisen kokemukseen. Poikonen kertoo, kuinka tutkimusten mukaan ihmisen hermosto virittäytyy samalla taajuudelle samassa tilassa olevien kanssa ja esimerkiksi hengitys hakeutuu samaan rytmiin.

Tanssista hyvinvointia

Poikolaisen mukaan tanssin neurotieteellinen tutkimus voi auttaa meitä voimaan paremmin. Hän puhuu sisäisen ja ulkoisen maailman sekä merkitsevyyden neuroniverkostoista, joista viimeinen toimii linkkinä kahden ensimmäisen välillä.

“Osa burnouteista ja masennuksesta saattaisi selittyä sillä, että ulkoisen maailman neuroniverkosto, joka liittyy esimerkiksi tarkkaavaisuuteen, työmuistiin ja arjen vaatimuksiin, olisi ylikuormittunnut. Tällöin sisäisen maailman neuroniverkostolle, joka liittyy esimerkiksi omien tunnetilojen havainnointiin, jäisi liian vähän tilaa. Tämä aivojen epätasapaino saattaisi johtaa myös mielen ongelmiin.“

Taiteellisissa prosesseissa sisäinen maailma kuitenkin aktivoituu:

“Tanssiesityksen katsominen antaa ulkoisen maailman neuroniverkoston levätä ja tarjoaa ärsykkeitä sisäiselle maailmalle herättäen tunteita ja muistoja. Tanssi on myös siinä mielessä erityinen, että se luo yhteyksiä näiden kahden verkoston välille.”

Poikonen haluaakin lisätä ymmärrystä tanssin hyvää tekevistä vaikutuksista:

“Tanssi ja taiteet voivat olla yksi lähestymistapa sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Tanssia on hyödynnetty menestyksekkäästi esimerkiksi osana Parkinsonin taudin hoitoa.”

Puheenvuoronsa päätteeksi Poikonen ohjaa Tanssin talon Premium-tilaisuuteen osallistuneille lyhyen harjoituksen. Liikumme silmät suljettuina, aluksi varoen ja sitten jo vapautuneemmin. Kun avaamme silmät, kaikki hymyilevät.

Poikosen työstä voi lukea lisää täällä: wisemotionco.com
Lisätietoa jatkotutkimuksen tuloksista on luvassa myöhemmin.

 

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen annat luvan merkitä tietosi Tanssin talon markkinointirekisteriin.
Tietoja ei luovuteta kolmansille osapuolille. Tanssin talon tietosuojalauseke.