Kiertuetoiminta

Tanssin kiertuetoiminnan kehittäminen: Läänintaiteilija Isto Turpeinen rakentaa tanssille uusia yleisöjä

Isto Turpeinen uskoo, että kahden vuoden päästä Suomessa on kiertuemalli, jonka ansiosta tanssiteokset elävät pidempään ja tulevat yhä useamman saavutettaviksi. Sen eteen tarvitaan kuitenkin roimasti yhteistyötä – niin tanssin kentän sisällä kuin muiden toimijoiden kesken.

Kuka ostaa, kenen riskillä, mitä tarjotaan, kuka tarjoaa, kenelle, millä rahalla ja kuka tästä hyötyy?

Näitä kysymyksiä tanssija, tanssitaiteilija ja läänintaiteilija Isto Turpeinen on pyöritellyt viimeisten kuukausien ajan. Valtakunnallisena tanssin läänintaiteilijana Turpeisen tehtävänä on tanssitaiteen toimintarakenteiden edistäminen. Työsarka sisältää tanssin kiertuetoiminnan kehittämistyön yhdessä Tanssin talo ry:n ja Suomen teatterit ry:n kanssa.

Kun rahat ovat vähissä, monen toimijan ensimmäiset kysymykset pyörivät sen ympärillä, kuka kiertuetoimintaa rahoittaa ja kuka kantaa riskin. Palapeli ei ole helppo, mutta valmistuessaan se voi synnyttää tanssille, teatterille ja eri kulttuurinaloille uusia yleisöjä ja yhteistyön muotoja sekä parantaa tanssin saavutettavuutta.

Turpeinen on kevään aikana kiertänyt eri toimijoita ja hahmotellut mallia, jolla tanssin kiertämiselle saataisiin Suomessa pysyvä, helppo ja joustava, kaikkia toimijoita palveleva rakenne.

Ensi vuonna luvassa on niin sanottu koeponnistus.

– Haemme sitä varten harkinnanvaraista tukea. Hakijatahona on Lahden kaupunginteatteri, ja tavoitteenamme merkittävällä tavalla vaikuttava hanke, Turpeinen kertoo.

Lahden lisäksi mukaan ovat ilmoittautuneet teattereista jo Kotka, Kouvola, Hämeenlinna, Kemi ja Jyväskylä ja vos-toimijoista Rimpparemmi Rovaniemeltä ja Aurinkobaletti Turusta. Mukana valmistelussa ovat myös tanssin aluekeskusten verkosto, Suomen Tanssioppilaitosten liitto, Kansallisbaletti, Loikka-elokuvafestivaali ja Tanssin tiedotuskeskus.

Parhaillaan Turpeinen käy keskusteluja useiden eri tahojen, kuten vapaiden tanssiryhmien ja vos-ryhmien kanssa. Elokuussa järjestetään hakemusseminaari, jonka jälkeen koeponnistukseen mukaan lähtevät tahot ovat lopullisesti selvillä. Ensimmäinen kiertue ajoittuu ensi vuoden maalis-lokakuulle.

Tanssia kaikille

Tanssin kiertuetoiminnan kehittäminen vaatii onnistuakseen uudenlaisien verkostojen ja siltojen rakentamista, uudenlaista otetta markkinointiin ja viestintään sekä yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Turpeisen luotsaamassa mallissa keskeinen tekijä on tanssin rihmasto, jonka ytimessä on tanssin aluekeskustoiminta ja paikalliset tanssin ammattiyhteisöt sekä tanssin perusopetuksen järjestäjät ja tanssi-instituutiot. Rihmasto taas linkittyy valtakunnallisella tasolla Tanssin taloon ja teatterikenttään.

Linkittäminen vaatii molemminpuolista ymmärrystä ja erilaisten tarpeiden tiedostamista.

– Se vaatii myös viestintä- ja markkinointikoulutusta. Siis sitä, miten tanssista puhutaan. Tanssijat puhuvat usein itselleen, mutta kun teoksia avataan yleisölle, puhetta pitää kansantajuistaa. Jos puhutaan vain toisille tanssijoille, yleisöpotentiaali on menetetty, Turpeinen muistuttaa.

Yksi vielä ratkaisematon palikka on kiertuetarjotin – se, millä tavoin ohjelma ja mukana olevat teokset määräytyvät.

Se on selvää, että tarjonnan pitää olla monipuolista sekä erilaisiin kulttuureihin ja tilanteisiin sopivaa. Sen pitää jättää jälkeensä jonkinlainen jalanjälki. Toisin sanoen, mukana on oltava muutakin kuin esityksiä: työpajatoimintaa, yleisökeskusteluja, kursseja ja niin edelleen.

– Se, miten ratkaisemme tarjotinmallin, tulee eteen kesän jälkeen. Rihmasto on tässä keskeinen. Esimerkiksi alueilla voi olla oma ohjelma, jota ne voivat tarjota valtakunnalliseen tarjottimeen, Turpeinen sanoo.

Ohjelman sisältö on jaettu kolmeen osaan: isoihin, vikkeliin ja lastenteoksiin. Jokaista näitä täytyy siis olla tarjottimella mukana, jotta kokonaisuudesta saadaan eri puolilla Suomea, erilaisissa tiloissa ja erilaisiin tarpeisiin toimiva.

Tilaaja – koeponnistuksessa teatteri – on se, joka tekee valinnan eli poimii tarjottimelta sen, mitä haluaa ohjelmistoonsa.

– Rakennamme tätä ilman pysyvää rahoituselementtiä, luontaisesti, ei pakotettuna. Siihen tarvitaan yhteistyön vahvistamista, positiivista asiakeskeisyyttä ja kulttuurin leviämistä, Turpeinen muistuttaa.

Hän näkee rihmastoon pohjautuvan kiertuemallin ja sen luoman yhteistyön vahvistamisen myös osana laajempaa kestävän kehityksen strategiaa. Samalla taiteen saatavuus ja saavutettavuus paranevat.

Palataan alun kysymyslistan viimeiseen kohtaan. Kuka tästä hyötyy?

– Ensivaiheessa hyötyjiä ovat ne, jotka toimivat koeponnistuksen pilotteina ja koettelevat uusia malleja vahvistaen yhteistyötä: tilaajanäyttämöt, alueellinen toiminta ja tanssitaide. He ovat konkreettisesti ja aktiivisesti valmiina myös tuleviin avustuspolitiikan muutoksiin, Turpeinen sanoo.

– Tilaajan ja kiertävän taiteen kannalta tanssitarjotin on tavoitettavissa yksikertaisesti ja kustannustehokkaasti yhdeltä luukulta. Tilaajalle aukeaa matriisi, josta voi rakentaa tilaajan ja alueen kannalta sopivimman tanssillisen jalanjäljen. Lopulta tämä hyödyttää kaikkia toimijoita.

Tilaa uutiskirje

Haluatko tietää Tanssin talon ajankohtaisimmat asiat? Tilaa uutiskirjeemme tästä.

Tilaamalla uutiskirjeen annan luvan merkitä tietoni Tanssin talo ry:n asiakasrekisteriin Tanssin talon tapahtumien tiedotusta ja markkinointia varten. Tietoja ei luovuteta kolmansille osapuolille. Tanssin talon tietosuojalauseke.