Rakennushanke

Kaapelin uusi sydän

Kun kulttuuritoimijat aloittivat Kaapelitehtaan pelastamisen 25 vuotta sitten, tiloja brändättiin muun muassa tanssilla. Arkkitehti Pia Ilonen oli yksi Kaapelin ensimmäisistä vuokralaisista. Nyt, 25 vuotta myöhemmin, hän on ratkonut yhdessä arkkitehti Teemu Kurkelan kanssa sitä, kuinka uusi, vuonna 2020 ovensa avaava Tanssin talo istuu kulttuuritehtaan kokonaisuuteen.

– Kaapelitehtaan historiassa on aina ollut tärkeää, että tilaa on kehitetty jatkuvasti. Ei niin, että heitetään vuokralaiset ulos, saneerataan ja sitten otetaan uudet sisään vaan jatkuvasti ja ketään vahingoittamatta, Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallin arkkitehti Pia Ilonen sanoo.

Hän on niitä, jotka 25 vuotta sitten tulivat ensimmäisinä Kaapelitehtaalle. Silloin taiteilijat saivat vuokrata vuodeksi työtiloja tyhjästä tehtaasta. Sen jälkeen Kaapelitehdas oli tarkoitus osittain purkaa ja tilalle oli suunniteltu tulevaksi museoita, koulu ja päiväkoti. Vuoden aikana Kaapelitehdas ehti kuitenkin täyttyä taiteilijoista ja yrityksistä, jotka alkoivat puhua äänekkäästi Kaapelin ja sinne virinneen toiminnan suojelemisen puolesta.

Hyvä niin. Tänä päivänä rakennuksessa toimii muun muassa 3 museota, 12 galleriaa, tanssiteattereita, taidekouluja sekä lukuisia taiteilijoita, bändejä ja yrityksiä. Päivittäin Kaapelitehtaalla työskentelee noin 900 ihmistä.

– Maailmalla ihmetellään, miten tässä on onnistuttu. Kaapelitehdas ei ole vain arkkitehtuurijuttu. Strategia siitä, miten talo pysyy elävänä, on ollut tärkeä. Tätä onkin suunniteltu kuin kaupunkia, Ilonen sanoo.

Kohti maailman parasta

Yksi keskeinen elävyyden ehto on Ilosen mukaan ollut vuokraustoiminnan ymmärtäminen toimijoiden monipuolisuuden kautta.

Ilonen on ollut mukana Kaapelitehtaan suunnittelussa 25 vuoden ajan. Hän tuntee Kaapelin kuin kotinsa. Keväästä lähtien Ilonen on yhdessä JKMM Arkkitehtien arkkitehdin Teemu Kurkelan kanssa ollut mukana Tanssin talon hankesuunnittelussa rakentamassa palapeliä siitä, miten Tanssin talon ja Kaapeli yhdistyvät.

– Kaapeli on jo kulttuurikeskittymä. Nyt sillä on mahdollisuus laajentua maailmanluokan tasolle. Tanssin talon tuleminen Kaapelitehtaalle avaa mahdollisuuksia, joita emme ole edes vielä tajunneet. Siitä tulee ihan uudentyyppinen rakennus. Kolmas paikka kodin ja työn rinnalle, Kurkela visioi.

Kumpikaan arkkitehdeistä ei yllättäen puhu niinkään arkkitehtuurista, vaan toiminnallisuudesta.

– Lähtökohtana on, että Kaapelilla on yksi sydän, yhteinen aula, yksi kokemus. Silti Tanssin talo voi olla itsessään tunnistettava, aivan kuten Kaapelikin. Ne eivät sulje toisiaan pois, Kurkela sanoo.

– Toinen pääasia suunnittelussa on, että Tanssin talossa pitää pystyä pyörittämään isojakin produktioita nopealla tahdilla. Se vaatii ihan erilaista logistiikkaa kuin muissa esitystaloissa, jotka ovat logistiikaltaan kompromisseja.

Ilonen vakuuttaa, että Tanssin talon suunnittelussa kuunnellaan herkällä korvalla tanssin toimijoita.

Ihan helppoa suunnittelutyö ei ole ollut. Uudisosaa on soviteltu jo kuuteen eri paikkaan – käytännössä kaikkialle, mihin se on ollut mahdollista. Uuden Kaapelitehtaan ja Tanssin talon vahvana elementtinä tulee olemaan uuden ja vanhan yhdistäminen. Liian siistiä siitä ei pidä arkkitehtien mukaan tehdä.

– Iso tehdas ja uusi pala luovat hienon kontrastin. Muun muassa Pradan Milanon pääkonttori on hyvä esimerkki siitä, miten modernia ja ronskia vanhaa voi liittää yhteen, Kurkela sanoo.

– Ne luovat tunnelman, jossa ei tarvitse pukea kravattia kaulaan saadakseen elämyksiä. Sellaista tunnelmaa on vaikea saavuttaa uusissa tiloissa.

Hyvinvoinnin ja tanssin lippulaiva

Ydinsana Tanssin talon ja uuden Kaapelitehtaan suunnittelussa on synergia.

Ilosen näkemyksen mukaan suunnittelun pitää olla vuorovaikutteista.

– Suunnittelussa pitää ottaa mukaan talon toimijat, ja sen pitää olla sellaista, että asiat toimivat niin, ettei meidän työtä tavallaan huomaa valmiissa kokonaisuudessa, Ilonen sanoo.

– Kaapelitehtaan ja Tanssin talon täytyy toimia ilman ohjekirjaa ja imeä ihmiset automaattisesti oikeaan paikkaan, Kurkela jatkaa.

Sote-keskustelun keskellä Kurkela näkee Tanssin talossa potentiaalia myös terveyden ja hyvinvoinnin lippulaivaksi.

– Kaikkein tehokkaimpia terveydenedistäjiä ovat siihen liittyvät trendit, kuten tanssin trendi. Tanssin talo voisi olla tämän trendin lippulaiva. Siitä näkökulmasta tämä ei ole yhteiskunnalta ollenkaan huono sijoitus, Kurkela sanoo.

Kun uutta rakennusta suunnitellaan, on pakko puhua myös Wau-arkkitehtuurista. Kurkelalla on siihen selvä mielipide. Tosin sitä, pidetäänkö Tanssin talosta arkkitehtuurikilpailu, ei ole vielä päätetty.

– Wau-arkkitehtuuri ei ehkä koskaan ehtinyt tulla Suomeen, mutta sen aika meni jo. Meidän pitää olla ennemminkin edelläkävijöitä. Kakku ei voi olla vain hyvännäköinen, sen pitää olla myös hyvänmakuinen.

Tule kuulemaan Pia Ilosta ja Teemu Kurkelaa Tanssin talon Kiss My Dance -tapahtumaan 13.10.2016 klo 13 Kaapelitehtaan Merikaapelihalliin. Arkkitehdit kertovat Tanssin talon hankesuunnittelun tuoreimmat vaiheet. Lisää Kiss My Dancesta tästä https://tanssintalo.fi/tapahtumia/kiss-my-dance/

Tilaa uutiskirje

Haluatko tietää Tanssin talon ajankohtaisimmat asiat? Tilaa uutiskirjeemme tästä.

Tilaamalla uutiskirjeen annan luvan merkitä tietoni Tanssin talo ry:n asiakasrekisteriin Tanssin talon tapahtumien tiedotusta ja markkinointia varten. Tietoja ei luovuteta kolmansille osapuolille. Tanssin talon tietosuojalauseke.