Tietoa tanssista

Kiira Kilpiö haluaa nostaa jazztanssin arvostusta taidemuotona

Jazz-tanssija Kiira Kilpiö haluaa palauttaa lajinsa aseman taidetanssimuotona. Tanssin talon avulla hän haluaa vetää koko skeneä enemmän yhteen.

– ­Pääsisin paljon helpommalla, jos olisin valinnut jonkun perusduunin, Kiira Kilpiö naurahtaa itsestään selvästä tanssijan tien valinnastaan.

Hän ei edes harkinnut muita mahdollisuuksia, sillä Kilpiön molemmat vanhemmat olivat tanssijoita.

– Olen niin vahvasti aina elänyt tanssijan elämää ja koko tätä kulttuuria, hän kertoo taustastaan.

Kilpiö on sanojensa mukaan syntynyt Vintillä, tanssikoulu Tanssivintin saleilla. Jo kuusivuotiaana Kilpiö nähtiin esiintymislavalla isänsä kanssa, ja siitä saakka hän on jatkanut tanssin parissa. Ensimmäisenä lajina oli isän jalanjälkissä capoeira, sen jälkeen äidin mukana afro ja salsa. Tanssija harjoitteli myös balettia ja katutanssilajeja. Omaksi lajiksi valikoitui lopulta jazz-tanssi. Kilpiön omassa tyylissä on nähtävillä vaikutteita kaikista hänen tanssimistaan lajeista. Tanssi on Kilpiölle ”vahva osa sitä, miten saa ilmaistua itseään”.

Jazz-tanssi on johdattanut Kilpiön musikaalien pariin, muun muassa Turun kaupunginteatterissa hän on esiintynyt kolmessa eri produktiossa. Lisäksi hän on vaikuttanut Uudessa Iloisessa Teatterissa sekä ollut useana vuotena tanssijana Uuden Musiikin Kilpailussa. Kilpiö on esiintynyt aktiivisesti Krista Siegfridsin kanssa vuoden 2013 Euroviisuista lähtien.

Miten Tanssin talo voisi vaikuttaa jazz-tanssin asemaan?

– Toivon, että Tanssin talo tuo koko jazz- ja showtanssialaa – ammattilaisia ja harrastajia – yhteen, Kilpiö sanoo.

Tällä hetkellä lajin harrastajat kohtaavat Kilpiön mukaan lähinnä tanssikilpailuissa, jolloin tanssijoiden välillä on jo valmiiksi kilpailuasetelma.

– Ammattilaisten välille kilpailua tuo työtilanteen kehnous, jolloin kollegan puolesta ei osata iloita, vaan usein ajatellaan, että olisi itse sopinut kyseiseen työhön paremmin. Kilpailuasetelman lisäksi yhteistyö on hyvin vähäistä.

Jos jokainen on vaun omassa tanssikoulussaan ja kaupungissaan, ei voida kehittyä yhdessä, Kilpiö sanoo. Hän toivoo, että vähitellen päästäisiin eroon sellaisesta ajattelusta, että jos joku tekee jotain hyvin, se on joltain toiselta pois.

– Myös kokenut voi oppia nuoremmilta.

Tanssin talo voi avata koko kenttää, jolloin koko laji menee eteenpäin, Kilpiö ideoi.

Kentän yhtenäisyyden lisäksi Kilpiö puhuu oman lajinsa puolesta. Jazz-tanssin arvostus taidemuotona on laskenut ja sitä nähdään lähinnä viihteellisissä teoksissa, kuten musikaaleissa ja erilaisilla tanssikeikoilla.

– Se, että jazzia käytetään kaupallisissa ja viihteellisissä yhteyksissä, ei tarkoita, ettei jazz-tanssilla voisi tehdä taideteoksia, Kilpiö sanoo.

Vaikka monen tanssimuodon taustalla on jazzin tekniikka, lajin laskusuhdanne on väistämättä vaikuttanut niin tanssijoiden työllistymiseen kuin lajille myönnettyjen apurahojen määrään. Kilpiö toivoo, että Tanssin talo voisi suoda jazz-tanssille niin tiloja, esiintymispaikkoja kuin vipuvartta rahoituksenhakuun. Järjestämällä isompia yhteisiä tapahtumia, tuomalla kansainvälisiä opettajia ja esiintyjiä ja sekoittamalla kotimaisia ja ulkomaisia tekijöitä keskenään saataisiin luonteva tapaamisfoorumi kaikille.

– Vain sillä, että tehdään yhdessä, saadaan lajia vietyä eteenpäin.

Musikaalit sisältävät perinteisesti paljon jazz-tanssia ja työllistävät lajin ammattilaisia. Silti musikaaliosaamisen koulutus on Suomessa lastenkengissä, Kilpiö kertoo. Tanssin talo voisi järjestää tiiviskursseja, joilla yhdistyy kaikki musikaalien kolme osa-aluetta: tanssi, laulu ja draama. Talo voisi tarjota koulutusmahdollisuuksia sekä alalla jo toimiville että vasta aloitteleville musikaaliesiintyjille.

Tanssin talon lähettiläänä Kiira Kilpiön rooli on hänen sanojensa mukaan saada koko kenttä mukaan yhteisiin talkoisiin. Oman työnsä lisäksi hän etsii tehtäväänsä "pikkuapurilähettiläitä", eri kaupungeista ja eri jazzin osa-alueilta olevia tekijöitä, esikuvia ja sanansaattajia.

– Haluan ottaa mahdollisimman monet näkökulmat mukaan rakentamaan jazztanssia osaksi Tanssin taloa, Kilpiö sanoo.

– Varmasti on monia muitakin tanssijoita, jotka haluaisivat viedä samoja asioita eteenpäin.

Tanssikoulujen verkostoituminen, jazz-tanssin aseman nostaminen ja ammattilaisten yhdistyminen saman mission alle – siinä ovat Kilpiön tulevaisuuden haasteet.

– Minulla elää iso toive siitä, että Tanssin talo saisi laajennettua tanssin kenttää ja saisi kaikki lajit yhtä arvostetuiksi ja kaikki tekijät yhteen, tanssisalien kasvatti toteaa toiveikkaasti.

Teksti ja kuva: Paula Partanen

 

 

Tilaa uutiskirje

Haluatko tietää Tanssin talon ajankohtaisimmat asiat? Tilaa uutiskirjeemme tästä.

Tilaamalla uutiskirjeen annan luvan merkitä tietoni Tanssin talo ry:n asiakasrekisteriin Tanssin talon tapahtumien tiedotusta ja markkinointia varten. Tietoja ei luovuteta kolmansille osapuolille. Tanssin talon tietosuojalauseke.